Suzien runomaa
maanantai 9. marraskuuta 2015
Käsi käteen painautuu
Tuollainen se sitten on
minun elämäni
se josta haaveilin
siihen olen pyrkimässä
en päässyt siihen materiahumalaan
mutta henkiseen harmoniaan
se oli illuusio joka toteutui;
käsi käteen hiljaa painautuu.
Hämärä hiipii
Hämärä hiipii
kädestä tarttuu
vetää luokseen
valo katoaa;
Säikähtyneet auringon silmät
puiden oksat kiipeävät kohti mustaa
muistan aikoja jolloin elin pimeydessä
muistan aikoja
jolloin en elänyt.
Hämärä hiipii
sylissäsi hiljaa hengitän.
Uudemmat tekstit
Vanhemmat tekstit
Etusivu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)